Testosteronin Puutos (Hypogonadism)

Testosteroni eli ns. mieshormoni säätelee sikiön sukupuolista kehittymistä ja murrosiän fyysisiä muutoksia. Testosteroni vaikuttaa lihasmassaan, luustoon ja karvan kasvuun sekä eturauhasen kehittymiseen Testosteronin puutostilaa kutsutaan hypogonadismiksi. Puutostilan oireita on paljon ja sen syyt vaihtelevat. Hoito on diagnoosin jälkeen varsin helppoa yksinkertaisin hormonilääkkein. Hoitamattomana tila saattaa johtaa siittiöiden muodostumisen ongelmiin ja lapsettomuuteen.

Aivolisäke  säätelee kivesten toimintaa erittämiensä hormonien avulla. Kiveksiin aivolisäke vaikuttaa kahden hormonin välityksellä. Aikuisen miehen kivekset ovat noin 4 cm pitkät. Kivesten lämpötila on 2-3 astetta ruumiin muuta lämpötilaa alhaisempi siittiöiden muodostuksen mahdollistamiseksi. Terveet kivekset ovat kiinteät eikä niissä ole kyhmyjä. Pienet ja pehmeät kivekset viittaavat useimmiten kivesten toimintahäiriöön.

testosteroniTestosteroni on rakenteeltaan steroidi. Verenkierrossa se on yleensä erityiseen kuljettajavalkuaiseen sitoutuneena, mutta muutama prosentti testosteronista on verenkierrossa vapaana. Tämä vapaa testosteroni on biologisesti aktiivista ja pystyy soluihin ujuttautuneena ohjaamaan solun toimintaa.

Testosteronin puutteeseen liittyvät oireet ilmenevät normaalia myöhäisempänä murrosiän alkuna ja poikkeavan pitkinä raajoina.  Murrosiän jälkeen ilmenevä hypogonadismi ilmenee heikkona sukuviettinä ja potenssina. Pienentyneeseen seerumin testosteronipitoisuuteen liittyviä merkkejä ovat aamuerektioiden ja seksuaalisten ajatusten vähentyminen sekä erektion heikentyminen. Pitkittyneen puutostilan seurauksena voi olla karvoituksen vähentymistä, luukatoa, lihasten heikkoutta ja rintarauhasten kasvua. Myös masennus, uupumus ja tehottomuus voivat kertoa hypogonadismista.

Testosteronin puute todetaan määrittämällä laboratoriossa verestä mieshormonin pitoisuus. Mikäli mieshormonin puutos havaitaan, tutkitaan sitten taas verikokein, onko puutostilan syy kiveksissä vai aivolisäkkeessä. Myös naissukuhormonin ja prolaktiinin pitoisuudet voidaan mitata. Joskus päädytään tekemään kromosomitutkimuskin. Jos löydetään aivolisäkkeen sairaus, tehdään potilaalle myös magneettikuvaus. Hedelmällisyyden selvittämiseksi siemennesteen tutkiminen on tärkeätä. Siemennesteestä tutkitaan siittiöiden määrä, rakenne ja liikkuvuus. Kiveksistä voidaan tällöin tarvittaessa ottaa tutkittavaksi koepala.

Testosteronin puutostilaa hoidetaan antamalla mieshormonivalmisteita. Mieshormonivalmisteita käytetään riippumatta siitä, onko vika kiveksissä tai aivolisäkkeessä. Testosteronia voidaan ottaa iholle siveltävänä geelinä (Testogel®, Tostran® tai Testim®) tai lihakseen joko 2-4 viikon (Sustanon ®) tai 10-12 viikon välein (Nebido® ) annettavina pistoksina. Testosteronia saa myös kapseleina (Panteston®). Mieshormonilisä parantaa potilaan seksuaalista halukkuutta ja potenssia, karvan kasvua ja lihasmassan kasvua sekä luiden vahvistumista. Liiallinen lääkitys taas nostaa painoa, hemoglobiinia ja verenpainetta ja voi aiheutta eturauhasen liikakasvua, ihon rasvoittumista, aknea ja mielialavaihteluita.

Hedelmällisyyden hoito on mahdollista, jos syynä on aivolisäkkeen sairaus. Kivesten hedelmällisyyteen liittyviä ongelmia ei osata vielä lääketieteen keinoin hoitaa. Tällöin kivesten toimintaa tehostetaan ihon alle pistettävillä ruiskeilla, joissa on ihmisen istukkahormonia (HCG) ja siittiöiden muodostusta stimuloivaa hormonia (FSH). Pistoksia annetaan 2-3 kertaa viikossa vähintään 3 kuukautta. Hoito on kallista ja siihen ryhtyvän on sitouduttava säännölliseen lääkitykseen ja tarkkailuun, mutta tulevalle lapselle hoidoista ei ole mitään haittavaikutuksia.